Kalavedet
NARUSKAJOKI
Jos vapakalastus kesällä tai pilkkiminen talvella luonnontilaisessa joessa ovat mieluisimpia harrastuksiasi, niin Naruskajoki sivujokineen on siihen tarkoitukseen yksi monipuolisimmista jokialueista Suomessa. Naruskajoki saa alkuvetensä Ylä-Naruskajoesta ja muutamasta muusta pienemmästä pikkujoesta ja purosta, jotka laskevat vetensä Naruskajärveen. Järveltä Naruskajoki jatkaa pääsuuuntanaan kohti etelää lähellä Naruskan päämaantietä aina Tenniöjokeen asti, johon Naruskajoki yhtyy Naruskan kylän etelälaidalla.
Koko viidenkymmenen kilometrin matkaltaan Naruskajoki on varsin hyvin tavoitettavaa jokialuetta. Pitkään matkaan mahtuu myös monenlaista vettä kuohuvista koskista pitkiin suvantoihin. Hyvää tavoitettavuutta lisäävät kolme siltaa, jotka mahdollistavat joen helpon ylittämisen rannalta kalastamista ajatellen. Vesikaluston hyödyntämistä sillat helpottavat myös, mutta vesillelaskupaikkoja on toki lukuisia niissä paikoissa, missä joki käväisee päämaantiessä lähes kiinni.
Naruskajoen voi jakaa karkealla jaolla kolmeen osaan. Ylimmäinen lähes kolmannes Naruskajärveltä Suoltijoen suuhun asti on vuoronperään suvantoa ja koskipaikkoja. Suoltijoen-Naruskajoen risteyksestä on parikymmentä kilometriä lähes pelkkää suvantoa vain muutamine pikku nivoineen. Joen alin kymmenen kilometrin osuus Pikkusiekakönkäästä Tenniöjoen risteykseen asti on kovia koskia. Tällä koskiosuudella oli viiden vuoden talvipilkkirauhoitus Siekan sillasta Tenniöjoen suuhun 2016 keväästä alkaen, mutta nyt joki on kesä- ja talvikalastukselle taas käytettävissä rajoituksetta. Luvat pitää tietenkin olla kunnossa sekä kesällä että talvella.
Naruskajoen kalakanta on monipuolinen. Luontaisesti siinä on taimenta, harjusta ja siikaa. Näiden lohikalojen lisäksi varsinkin suvanto-osuuksilla on jonkin verran ahventa ja haukea, mutta ne eivät ole valtakalana. Ylikemin kalastusalue, joka myy kattavaa kalastuslupaa Naruskajokeen ja isolle alueelle Naruskalta länteen, istuttaa jokeen vuorovuosina pyyntikokoista tai pientä taimenta. Välillä istutetaan myös poikasina kaikkia edellä mainittuja lohikaloja. Muutamana lähikesinä Naruskajokea on koekalastettu taimenen poikastuotannon osalta. Tulokset ovat jopa mairittelevia, koska taimenta syntyy eniten koko Lapissa.
Harjuksen alin mitta on poikkeuksellisesti täällä 35 senttiä ja taimenen 50 senttiä.
Naruskajoki on 1990 -luvun alun ennallistamisen jälkeen saanut uittoa varten aikanaan raivatut kivet takaisin jokeen. Toimenpide on parantanut kalojen luontaista lisääntymistä. Koskiin on saatu todella hyviä kalapaikkoja. Kahlaavia perhokalastajia on muistutettava muutamista isoistakin liikkuvista kivistä, jotka ovat ennallistamisen yhteydessä jääneet "kiikunpuntareiksi". Tarkkana on kahlatessa oltava paitsi edellä kerrotusta syystä, myös siksi, että virtaukset Naruskajoessa varsinkin korkeammalla vedellä ovat kovaa luokkaa.
JÄRVET NARUSKALLA
Pääsääntöisesti voisi pohjoista osaa Sallasta kuvata järviköyhäksi alueeksi. Ainakin, jos tätä verrataan esimerkiksi Kemijärveen tai Kuusamoon. Pohjois-Sallan tärkeimmät järvet ovat Saukkojärvi, Sätsijärvi, Haltiajärvi, Naruskajärvi ja Purkajärvi. Näistä Sätsijärvi sijaitsee rajavyöhykkeellä ja puolet siitä Venäjän puolella.
Saukkojärvi on kuuluisa siikavesistö, josta talvikalastajat syksyn ensimmäisillä ja myöhäiskevään viimeisimmillä jäillä onkivat siikaa mormyskalla. Siikaa nostelee parhaalla syönnillä hyvinkin muovikassillisen kalastajaa kohti, kun homman hallitsee. Myös Haltiajärvi on hyvä siikavesi. Molemmissa järvissä on myös ahventa.
Purkajärven valtakala on ahven, mutta siinä on myös siikaa ja taimenta. Järvi antaa onkijalle ja pilkkijälle kalaa niin kesällä kuin talvellakin. Saukkojärvi, Haltiajärvi, Purkajärvi sijaitsevat Sallan Yhteismetsän alueella. Järvillä on toistaiseksi vapaa kalastusoikeus onkimalla ja pilkkimällä, joten eri lupaa ei sinne näihin kalastusmuotoihin tarvita. Naruskajärveä hallinnoi oma kalastusyhtymä, joka myy sinne lupia.